Niin asuntoa myytäessä kuin ostettaessa sana kosteusvaurio nostaa kylmän hien sekä ostajan että myyjän iholle. Kosteusvaurioiden vuoksi on käyty useita kalliita oikeustaistoja, ja paljon aikaa on käytetty siihen, miten kosteusvaurioita voidaan etsiä ja mitä ne aiheuttavat. Valitettavan vähälle huomiolle on jäänyt kosteusvaurioiden syntymekanismit sekä niiden ennaltaehkäisy.
Kosteusvaurioiden synnyssä oleellista on tietysti itse kosteus. Kosteutta on ilmassa aina, ja usein puhutaan kosteudesta prosentteina – kuinka kosteaa ilma on suhteessa siihen, paljonko siinä voisi olla kosteutta. Prosentti on osin hämäävä käsite, sillä ilman kyky sitoa itseensä kosteutta riippuu voimakkaasti ilman lämpötilasta. Vaikka ilmankosteus sisällä +21 asteessa olisi vain 40 %, vuotaessaan rakenteen sisään ja jäähtyessään +3 asteeseen kosteus nouseekin 100 % ja ”yli”, eli syntyy kondensaatiota kosteuden tiivistyessä pinnoille. Sinänsä ilmaan ei ole siirtynyt uutta kosteutta, mutta ilman jäähtyessä sen kyky sitoa kosteutta heikkenee.
Kääntäen voidaan myös ajatella kuivattamista. Jos helteellä ilmankosteus nousee iltaisin 100 %:iin lämpötilan ollessa 22 astetta, ei kylpyhuone kuivu, vaikka siellä olisi lämmitys säädetty päälle ja termostaatti suositusten mukaisessa 22 asteessa. Tällöin kuivuminen edellyttää ilman lämmittämistä, jotta se pystyy sitomaan lisää kosteutta – tässä tapauksessa siis mielellään reilusti 22 astetta korkeampaan lämpötilaan.
Kylpyhuoneen pitäisi siis olla muita huoneita lämpimämpi myös silloin, kun helle nostaa kodin lämpötilaa. Lämmitystä ei tarvitse pitää näin suurella teholla jatkuvasti, vaan sen voi säätää pienemmälle kylpyhuoneen kuivuttua. Tärkeintä on käyttää lämmitystä oikeaan aikaan ja muistaa myös ilmanvaihto, joka kuljettaa ilmaan haihtuneen kosteuden pois. Muuten kosteus tiivistyy takaisin pinnoille, kun lämpötila taas laskee tai pahimmassa tapauksessa vuotaa rakenteisiin.
Käytä lattialämmitystä oikein
Lämmitysmuotojen energiankulutuksessa on eroja, ja etenkin lattialämmitystä on moitittu todelliseksi energiasyöpöksi. Oikein käytettynä se ei kuitenkaan tuhlaa merkittävästi energiaa. Jos lattialämmitystä käytetään väärin, se voi kuluttaa jopa tuhat euroa vuodessa. Näin käy esimerkiksi silloin, jos kylpyhuoneessa on sekä vesikiertoinen kaukolämmitys että lattialämmitys, ja lattialämmitys säädetään niin korkealle, että se alkaa syrjäyttää vesikiertoista lämmitystä.
Hallaa lattialämmitykselle tehdään myös silloin, jos kylpyhuoneen ovea pidetään auki ja lattialämmitys alkaa lämmittää myös muuta kotia. Silloin myös kylpyhuoneen lämpötila laskee, eikä tila kuivu yhtä tehokkaasti. Kylpyhuoneen tai saunan ovea ei kannata pitää auki edes kylpemisen jälkeen siinä toivossa, että kosteus haihtuisi nopeammin, sillä muita tiloja ei ole suunniteltu kestämään kosteutta senkään vertaa kuin märkätiloja.
