Uusi laki rakennuksen energiatodistuksesta tuli voimaan 1.6.2013. Energiatodistuslaki velvoittaa rakennuksen omistajaa hankkimaan ja esittämään energiatodistuksen kohteen kaupan tai vuokraamisen yhteydessä siirtymäajan puitteissa. Lain piirissä ovat tällä hetkellä mm. asuinkerrostalot, rivi-ja ketjutalot sekä niiden huoneistot. Pientaloissa laki koskee vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöönotettuja omakoti-, erillis-ja paritaloja. Vanhimpien omakotitalojen osalta siirtymäaikaa on vuoteen 2017, jonka jälkeen nekin kuuluvat lain piiriin.
Keskustelu reilu vuosi sitten voimaan astuneen lain ympärillä on käynyt vilkkaana. Uusi energiatodistus perustuu toteutuneen kulutuksen laskennan sijasta rakennuksen ominaisuuksiin, jonka myötä rakennukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Energialuokitus on tuttua jo ennestään kodinkoneista, niitä onkin helppo vertailla samojen selkeiden A-G luokkamerkintöjen puitteissa. Vaikka energialuokitus on selkeä, on nykyinen energiatodistuksen tulkinta koettu vaikeaselkoiseksi kuluttajarajapinnassa. Raksystems Anticimexon tehnyt omaa tutkimus-ja kehitystyötä, luoden lisäpalvelun energiatodistuksen rinnalle. Kyseessä on Energiansäästökartoitus, jonka tarkoitus on auttaa energiatodistuksen tulosten ja toimenpiteiden kannattavuuden tulkinnassa.
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta ja vaikka se lain myötä onkin pääsääntöisesti tarkoitettu asuntokauppatilanteeseen, on siitä hyötyä myös kohteen remontointia miettiessä. Monesti remontteja ei osata tehdä oikea-aikaisesti, rahallisesti kannattavassa järjestyksessä. Vaikkapa lämmitysjärjestelmän uusimistarve voi jäädä taustalle, kun kohde halutaan pintaremontilla tehdä oman näköiseksi tai keittiön koetaan tarvitsevan päivittämistä.
Esimerkkinä 80-lukulainen omakotitalo, jossa lämmitysmuotona on öljy ja kohteessa alkuperäinen keittiö, joka halutaan uusia. Keittiön päivittäminen voi kustantaa n. 15000–20 000 euroa. Lämmitysmuodon vaihtaminen öljystä maalämpöjärjestelmäksi kustantaa keskimääräisesti saman verran. Lämmitysmuodon vaihdon takaisinmaksuaika on n. 6-12 vuotta, jolloin tekemällä energiaremontin ensin, säästää koko keittiöinvestoinnin pidemmällä aikavälillä.
Mikäli lämmitysjärjestelmän uusimiseen ei ole varauduttu tai sen uusiminen tulee ajankohtaiseksi heti keittiö-tai muun pintaremontin jälkeen, joudutaan pahimmillaan juuri remontoidut pinnat uusimaan uudelleen, aiheuttaen turhia ylimääräisiä kustannuksia. Suunnitelmallisella korjaustoiminnalla saadaan teknisesti ja taloudellisesti parasta energiansäästöä aikaiseksi.
Energiatodistus ja Energiansäästökartoitus ovat helppo tapa aloittaa rakennuksen energiaremontoinnin suunnittelu oikeilla toimenpiteillä oikeaan aikaan. Energiatodistusta tilattaessa on hyvä käyttää pätevää rakennusteknistä asiantuntemusta omaavaa energia-asiantuntijaa. Paras hyöty saadaan yhdistämällä energiatodistus ja Energiansäästökartoitus rakennuksen kuntoa selvittäviin palveluihin, kuten kuntotarkastuksiin, -arvioihin ja -tutkimuksiin. Kuntotarkastus suositellaan teetettäväksi myös kauppatilanteessa, jotta rakennuksen kunnosta saadaan puolueetonta tietoa molemmille kaupan osapuolille.
